31.5.13
26.4.13
Suomalaisen yleisurheilijan rajat
Olen hahmotellut viime aikoina mm. yleisurheilun kehityskulkuja. Tässä yksi kuvaava tapa.
Nuo rakentavat monenlaisia mielenkiintoisia kehityskulkuja urheiluhistoriasta. Otin tuohon näytille nyt yhden kestävyys, yhden voima/taito ja yhden voima/nopeuslajin. Vaikka toki kaikissa tarvitaan kaikkea.. Kuulassa ja pituudessa on kehitys jo aika hiljaista, kun ei tuota evoluutiota tapahdu aivan hetkessä..
Pari vuotta sitten tuli ihan mielenkiintoinen tutkimus ulos inhimillisen suorituskyvyn rajoista.
Among T&F events, 63.9% no longer progress (77.8% of the 18 women events; 50% of the 18 men events). The average year for the detected dates of halt in performance is 1992.8±7.9 (1991.8±8.0 for women; 1994.8±7.9 for men). Dates of halt range from 1980.9 (1500m women) to 2007.1 (triple jump men, Table S1)."
Procedures for unexpected, out-of-competition anti-doping controls were officially approved one year later and 1988 can be considered as the T&F golden year of exceptional marks, which subsequently resulted in a large stagnation in the women's events."
"The observed discrepancy between athletes of different countries may be related to training protocols improvements. Russian training loads were increased three fold between 1968 and 1998, in speed and strength sports [27]. Most countries have followed such a trend in training protocols and volumes. Between 1950 and 1990, East European countries such as the GDR were involved in doping protocols [28] and may be responsible for many performances by undetected doped athletes [28]–[33]. As a more recent example, recombinant erythropoietin (EPO) was marketed in 1989 and the International Olympic Committee prohibited its use in sports in 1990 [34], [35]. Several studies quantified EPO's effect on performance by measuring maximal oxygen uptake (VO2max) and showed a 6.3 to 6.9% increase [36], [37]. The introduction of out-of-competition controls in 1988 may have led to a reduction of drugs use among athletes. The later introduction of World Doping Anti-Agency (WADA) in 1999 has led to the harmonization of rules and regulations governing the anti-doping struggle in 2004. These recent efforts in the fight against doping may have had an effect on the proportion of doped athletes in competition. This may have been the case in T&F where we see a general decline of performance after 1988 except in middle and long distance running races [7]. The same effect is observable in cycling [32]. In the present study, we cannot quantify the proportion of doped athletes so far. However, the analysis of this proportion among BP, using available lists from official sources [9], [38] might allow an estimation of the ratio of physiological vs.pharmacologically enhanced performances."
"Present performances may now be enhanced through extremely exceptional individuals at the frontier of our genomic condition or with the artificial help of technology."
"The limitation of artificial enhancements may drive performances back down to the physiological frontiers, which in turn depend upon growing economical or environmental constraints."
Athlete Atypicity on the Edge of Human Achievement: Performances Stagnate after the Last Peak, in 1988.
Berthelot et al.
Millä rajoilla kulkevat suomalaiset yleisurheilijat..?
Ps.Saattavat sisältää näpyttelyvirheitä..
Nuo rakentavat monenlaisia mielenkiintoisia kehityskulkuja urheiluhistoriasta. Otin tuohon näytille nyt yhden kestävyys, yhden voima/taito ja yhden voima/nopeuslajin. Vaikka toki kaikissa tarvitaan kaikkea.. Kuulassa ja pituudessa on kehitys jo aika hiljaista, kun ei tuota evoluutiota tapahdu aivan hetkessä..
Pari vuotta sitten tuli ihan mielenkiintoinen tutkimus ulos inhimillisen suorituskyvyn rajoista.
Among T&F events, 63.9% no longer progress (77.8% of the 18 women events; 50% of the 18 men events). The average year for the detected dates of halt in performance is 1992.8±7.9 (1991.8±8.0 for women; 1994.8±7.9 for men). Dates of halt range from 1980.9 (1500m women) to 2007.1 (triple jump men, Table S1)."
Procedures for unexpected, out-of-competition anti-doping controls were officially approved one year later and 1988 can be considered as the T&F golden year of exceptional marks, which subsequently resulted in a large stagnation in the women's events."
"The observed discrepancy between athletes of different countries may be related to training protocols improvements. Russian training loads were increased three fold between 1968 and 1998, in speed and strength sports [27]. Most countries have followed such a trend in training protocols and volumes. Between 1950 and 1990, East European countries such as the GDR were involved in doping protocols [28] and may be responsible for many performances by undetected doped athletes [28]–[33]. As a more recent example, recombinant erythropoietin (EPO) was marketed in 1989 and the International Olympic Committee prohibited its use in sports in 1990 [34], [35]. Several studies quantified EPO's effect on performance by measuring maximal oxygen uptake (VO2max) and showed a 6.3 to 6.9% increase [36], [37]. The introduction of out-of-competition controls in 1988 may have led to a reduction of drugs use among athletes. The later introduction of World Doping Anti-Agency (WADA) in 1999 has led to the harmonization of rules and regulations governing the anti-doping struggle in 2004. These recent efforts in the fight against doping may have had an effect on the proportion of doped athletes in competition. This may have been the case in T&F where we see a general decline of performance after 1988 except in middle and long distance running races [7]. The same effect is observable in cycling [32]. In the present study, we cannot quantify the proportion of doped athletes so far. However, the analysis of this proportion among BP, using available lists from official sources [9], [38] might allow an estimation of the ratio of physiological vs.pharmacologically enhanced performances."
"Present performances may now be enhanced through extremely exceptional individuals at the frontier of our genomic condition or with the artificial help of technology."
"The limitation of artificial enhancements may drive performances back down to the physiological frontiers, which in turn depend upon growing economical or environmental constraints."
Athlete Atypicity on the Edge of Human Achievement: Performances Stagnate after the Last Peak, in 1988.
Berthelot et al.
Millä rajoilla kulkevat suomalaiset yleisurheilijat..?
Ps.Saattavat sisältää näpyttelyvirheitä..
18.4.13
On siis kevät
Paljon on lumia sulanut sitten koirankakkakeskustelun alun.
Paleo-ruokavaliota syöville tiedoksi, että kyseisellä ruokavaliolla ei kyllä ole mitään tekemistä kivikauden ruokavalion kanssa. Nykyiset kaupoissa myytävät kasvilajit on ihan yhtä paljon muunneltuja kuin vaikka ne hirvittävät satatonniset lypsylehmät. Ei mennä yksityiskohtiin, mutta täällä voi mennä: http://tedxtalks.ted.com/video/Debunking-the-Paleo-Diet-Christ
Urheilumuseolla kannattaa vierailla. Siellä on tehty sportista arttia. Hart sporttii here.
Vilkas suunnistuskesä alkaa ihan just koirankakkoja väistellen Espoossa. Mulla on tuossa pöydällä 300 treenikarttaa varattuna viikonlopulle. Kaikki kortteleihin. Metsään sitten heti kohta myöhemmin, sillä kyllä nopeus pitää löytää heti, sitkeys tarttuu sitten myöhemmin, jos tarttuu.
Viikonloppuna pari tärppiä jäi mieleen Vuorimaan puheista Vierumäellä.
1) Kannattaa vetää ns. spurtit (ruskot yms) riittävän pitkänä, jotta jaloille tulee tarpeeksi toistoja. Ei vain kiihdytystä ja loppurullausta vaan myös se nopean juoksun ylläpitovaihe, mikä on tärkein. Eli yksi lyhtypylväiden väli ei riitä. Semmoinen 20 sek on jo ihan ok. (Paitsi jos halutaan kehittää absoluuttista nopeutta niin tehon pitää olla käytännössä parin prosentin sisällä maksimista.) Tähän voi offtopiccina mainita Allyson Felixin nopeustreenit jotka loppuu heti, jos vetovauhti tippuu maksimista.
2) Lyhyiden vetojen (200-300m) palautus kannattaa olla lyhyt 30-40 sek. Ja sitten reilun pitkä sarjapalautus. Johtuen lähinnä KTP-varastojen täydentymistavasta.
3) Energiantuotannon kannalta ei kannata syödä/juoda sokeria (geelejä, urheilujuomaa) juuri ennen pitkää kisaa, jotta saadaan käytettyä enemmän rasvoja ja näin pidennettyä hiilarivarastojen kestoa. Ja se olisi aika hyvä juttu sitten tunnin jälkeen, kun alkavat olla vähentymässä merkittävästi.
4) Kaikki on kuitenkin yksilöllistä ja testattava itsellä.
Ja miksi virkamiehet ja -naiset käyttävät sivistyssanoja, joiden merkitystä eivät ymmärrä ja olisi hyviä suomalaisiakin sanoja. Eksplisiittinen strategia proaktiivisesti siihen sitten niin stn.
Paleo-ruokavaliota syöville tiedoksi, että kyseisellä ruokavaliolla ei kyllä ole mitään tekemistä kivikauden ruokavalion kanssa. Nykyiset kaupoissa myytävät kasvilajit on ihan yhtä paljon muunneltuja kuin vaikka ne hirvittävät satatonniset lypsylehmät. Ei mennä yksityiskohtiin, mutta täällä voi mennä: http://tedxtalks.ted.com/video/Debunking-the-Paleo-Diet-Christ
Urheilumuseolla kannattaa vierailla. Siellä on tehty sportista arttia. Hart sporttii here.
Vilkas suunnistuskesä alkaa ihan just koirankakkoja väistellen Espoossa. Mulla on tuossa pöydällä 300 treenikarttaa varattuna viikonlopulle. Kaikki kortteleihin. Metsään sitten heti kohta myöhemmin, sillä kyllä nopeus pitää löytää heti, sitkeys tarttuu sitten myöhemmin, jos tarttuu.
Viikonloppuna pari tärppiä jäi mieleen Vuorimaan puheista Vierumäellä.
1) Kannattaa vetää ns. spurtit (ruskot yms) riittävän pitkänä, jotta jaloille tulee tarpeeksi toistoja. Ei vain kiihdytystä ja loppurullausta vaan myös se nopean juoksun ylläpitovaihe, mikä on tärkein. Eli yksi lyhtypylväiden väli ei riitä. Semmoinen 20 sek on jo ihan ok. (Paitsi jos halutaan kehittää absoluuttista nopeutta niin tehon pitää olla käytännössä parin prosentin sisällä maksimista.) Tähän voi offtopiccina mainita Allyson Felixin nopeustreenit jotka loppuu heti, jos vetovauhti tippuu maksimista.
2) Lyhyiden vetojen (200-300m) palautus kannattaa olla lyhyt 30-40 sek. Ja sitten reilun pitkä sarjapalautus. Johtuen lähinnä KTP-varastojen täydentymistavasta.
3) Energiantuotannon kannalta ei kannata syödä/juoda sokeria (geelejä, urheilujuomaa) juuri ennen pitkää kisaa, jotta saadaan käytettyä enemmän rasvoja ja näin pidennettyä hiilarivarastojen kestoa. Ja se olisi aika hyvä juttu sitten tunnin jälkeen, kun alkavat olla vähentymässä merkittävästi.
4) Kaikki on kuitenkin yksilöllistä ja testattava itsellä.
Ja miksi virkamiehet ja -naiset käyttävät sivistyssanoja, joiden merkitystä eivät ymmärrä ja olisi hyviä suomalaisiakin sanoja. Eksplisiittinen strategia proaktiivisesti siihen sitten niin stn.
11.1.13
Vuoden (kiinnostavin) urheilija
Taas on se aika vuodesta, kun urheilutoimittajat "äänestävät" vuoden urheilijaa. Sinällään ei voida puhua mistään kovin demokraattisesta äänestyksestä, kun toimittajat itse korottavat urheilijoita jutuillaan jalustoille ja väheksyvät toisia. Mitä tapahtuisi, jos äänestys olisikin kansalaisten tekemä? Viitteitä tästä antaa google trends.
Selvitin Urheilutoimittajain liiton viralliselta ehdokaslistalta ketkä ovat top 5 Suomesta googlatut suomalaiset urheilijat:
Tämä kertoo kaikkea kaikesta. Top5:n ulkopuolelle jäivät niin keihäänheittäjät, raviohjastaja, vammaisurheilijat, rallikuskit Latvala ja Hirvonen kuten talvilajien Pekka Koskela, Kaisa Mäkäräinen, Krista Lähteenmäki, Janne Korpi ja joukko menestyneitä hiihtosuunnistajia. Tarkistin ihan varulta myös palloilijoita. Ei vielä mennä kovin lähelle kuuta Petteri Koposena, lentopalloilijoina tai futaajina. Vuoden Urheilijaksi nimeämisellä ei ole selkeitä perusteita, sillä menestystä on varsin vaikea verrata lajista toiseen. Vuoden kiinnostavin urheilija on kuitenkin ollut hyvin vähän yllättäen Räikkönen.
Selvitin Urheilutoimittajain liiton viralliselta ehdokaslistalta ketkä ovat top 5 Suomesta googlatut suomalaiset urheilijat:
Tämä kertoo kaikkea kaikesta. Top5:n ulkopuolelle jäivät niin keihäänheittäjät, raviohjastaja, vammaisurheilijat, rallikuskit Latvala ja Hirvonen kuten talvilajien Pekka Koskela, Kaisa Mäkäräinen, Krista Lähteenmäki, Janne Korpi ja joukko menestyneitä hiihtosuunnistajia. Tarkistin ihan varulta myös palloilijoita. Ei vielä mennä kovin lähelle kuuta Petteri Koposena, lentopalloilijoina tai futaajina. Vuoden Urheilijaksi nimeämisellä ei ole selkeitä perusteita, sillä menestystä on varsin vaikea verrata lajista toiseen. Vuoden kiinnostavin urheilija on kuitenkin ollut hyvin vähän yllättäen Räikkönen.
27.11.12
Foot-O profiles
Viime vuosina on yhä enemmän kehitetty keskustelua erikoistumisen tarpeista, mutta toisaalta samalla jatkuvasti muistutettu parhaiden menestyvän kaikilla matkoilla.
Mutta onko tämä vain harhaa?
Kuinka moni menestyy tasaisesti kaikilla matkoilla?
Hyvän kattauksen kysymykseen tarjoaa maailmancup-kilpailut kattava ja MM-menestyspainotteisesti pisteytetty Jan Kocbachin kehittämä matkakohtainen maailmanranking.
Tilastot 5.11.2012 tilanteen mukaan:
Pitkän matkan viiden kärki miehissä ovat: Lundanes, Merz, Gueorgiou, Bertuks ja Adamski. Sprintin kärkinimet ovat Kyburz, Muller, Merz, Hubmann, Leandersson.
Näin ollen voidaan vetää jo karkea johtopäätös, että pääasiassa tasaisesti lajin matkojen ääripäissä menestyminen on vaikeaa.
Syitä taustalla on tietysti monia..MM-kisoissa on rajoitetusti maakohtaisia paikkoja ja kisapäivätkin voivat jakautua huonosti, jolloin ei ole välttämättä järkevää käydä kaikkia kisoja. Harva tulee juoksemaan Vuokatissakaan sprinttiä ja pitkää. Tämä tietysti ohjailee menestyksen jakautumista eri henkilöille.
kuva: Jan Kocbach / World of O
Naisten pitkällä ja sprintissä rankikärjessä paistattelee (toistaiseksi) itseoikeutetusti Simone Niggli. Muut viiden kärjestä pitkällä ovat Kauppi, Billstam, Brozkova ja Riabkina. Sprintissä taas Niggliä haastavat Alm, Jansson, Eliasson ja Gustafsson. Naistenkin saralla näyttää toistuvan sama - molemmilla matkoilla on haastavaa pärjätä tasaisesti.
kuva: Jan Kocbach / World of O
Mitä tästä voi päätellä: Eri henkilöt ovat viime vuosina pärjänneet sprintissä kuin pitkällä, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Päästään asian ytimeen: Vain harvat pystyvät pärjäämään kaikilla matkoilla.
Suuntaviivahan se tämäkin on. Taustalla on eri matkojen erilaiset vaatimukset ja toisaalta arvokisojen ohjelma, johon vielä lisätään sprinttiviesti vuonna 2014. Se ohjaa suunnistuksen kehitystä ja matkakohtaista eriytymistä edelleen. Mutta todennäköisesti suunnistuksessa tulee jatkossakin olemaan Jani Sievisiä, jotka tykkäävät vetää kaikkia tyylejä sekaisin ja ovat vielä siinä hyviä.
Mutta onko tämä vain harhaa?
Kuinka moni menestyy tasaisesti kaikilla matkoilla?
Hyvän kattauksen kysymykseen tarjoaa maailmancup-kilpailut kattava ja MM-menestyspainotteisesti pisteytetty Jan Kocbachin kehittämä matkakohtainen maailmanranking.
Tilastot 5.11.2012 tilanteen mukaan:
Pitkän matkan viiden kärki miehissä ovat: Lundanes, Merz, Gueorgiou, Bertuks ja Adamski. Sprintin kärkinimet ovat Kyburz, Muller, Merz, Hubmann, Leandersson.
Näin ollen voidaan vetää jo karkea johtopäätös, että pääasiassa tasaisesti lajin matkojen ääripäissä menestyminen on vaikeaa.
Syitä taustalla on tietysti monia..MM-kisoissa on rajoitetusti maakohtaisia paikkoja ja kisapäivätkin voivat jakautua huonosti, jolloin ei ole välttämättä järkevää käydä kaikkia kisoja. Harva tulee juoksemaan Vuokatissakaan sprinttiä ja pitkää. Tämä tietysti ohjailee menestyksen jakautumista eri henkilöille.
kuva: Jan Kocbach / World of O
Yleismies jantunen...
kuva: Jan Kocbach / World of O
One lady to rule them all...
Kun vielä laajempaa yhteenvetona katsotaan niin:
1a) samoja henkilöitä miesten pitkän ja sprintin rankin top 10:ssä on kaksi: Hubmann, Merz
1b) samoja henkilöitä naisten pitkän ja sprintin rankin top 10:ssä on kolme: Niggli, Billstam, JanssonMitä tästä voi päätellä: Eri henkilöt ovat viime vuosina pärjänneet sprintissä kuin pitkällä, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Päästään asian ytimeen: Vain harvat pystyvät pärjäämään kaikilla matkoilla.
Suuntaviivahan se tämäkin on. Taustalla on eri matkojen erilaiset vaatimukset ja toisaalta arvokisojen ohjelma, johon vielä lisätään sprinttiviesti vuonna 2014. Se ohjaa suunnistuksen kehitystä ja matkakohtaista eriytymistä edelleen. Mutta todennäköisesti suunnistuksessa tulee jatkossakin olemaan Jani Sievisiä, jotka tykkäävät vetää kaikkia tyylejä sekaisin ja ovat vielä siinä hyviä.
16.10.12
Bemer pelastaa maailman
Olin lauantaina Vantaan maratonin yhteyteen järjestetyssä kestävyysjuoksuseminaarissa. Seminaarissa puhuivat niin Haikkola, Sinkkonen kuin Vasala. Ja olihan siellä muutama muu. Vasalan esitys oli mielenkiintoinen tuoretta näkökulmaa esittelevä ja seminaari muutenkin oli piristävää antia kaiken jo puuduttavaksi käyneen sinivalkoisen veriterapiakeskustelun jäljiltä. Ja huippu-urheilijan polullehan vie se Haikkolan menestyksen portaat ja Sinkkosen Juoksukirja edelleen.
Mutta huhhuh. Seminaarin viimeiseksi puhujaksi oli kehdattu kutsua Bemer-verkostomarkkinointihai. Olympiakomitea on langennut samaan loukkuun kuin Power Balance-rannekkeet veivät Selänteen ja muutaman muun urheilijan.. ja kenties satoja tuhansia ihmisiä? Puhujalla oli viimeisen päälle viilattu powerpoint-setti ja oli liikkuvaa kuvaa kuinka verenkierto vilkastuu verisuonissa laitteen ansiosta. Samoin kuin vaikka nyt tästä tuolilta ylös noustessa.
Asiasta voi kuunnella lisää mm. täältä 24 minuutin kohdalta alkaen:
http://areena.yle.fi/radio/1602998
On tietysti tärkeää uskoa vahvasti siihen mitä tekee, mitä käyttää ja mitä syö, sillä usko saattaa olla kaikista monipuolisimmin toimiva asia tekemässä harjoitus- tai palautusvaikutusta. Puhetta tässä maailmassa riittää.
Mutta huhhuh. Seminaarin viimeiseksi puhujaksi oli kehdattu kutsua Bemer-verkostomarkkinointihai. Olympiakomitea on langennut samaan loukkuun kuin Power Balance-rannekkeet veivät Selänteen ja muutaman muun urheilijan.. ja kenties satoja tuhansia ihmisiä? Puhujalla oli viimeisen päälle viilattu powerpoint-setti ja oli liikkuvaa kuvaa kuinka verenkierto vilkastuu verisuonissa laitteen ansiosta. Samoin kuin vaikka nyt tästä tuolilta ylös noustessa.
Asiasta voi kuunnella lisää mm. täältä 24 minuutin kohdalta alkaen:
http://areena.yle.fi/radio/1602998
On tietysti tärkeää uskoa vahvasti siihen mitä tekee, mitä käyttää ja mitä syö, sillä usko saattaa olla kaikista monipuolisimmin toimiva asia tekemässä harjoitus- tai palautusvaikutusta. Puhetta tässä maailmassa riittää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)