Ens kerral

ElonenSprintti järjestetään Pohjois-Korea tyyliin. Jokaisen kilpailijan perässä kulkee "henkilökohtainen opas" noin kolmen metrin päässä. Jos kilpailija meinaa kääntyä väärin, kopauttaa opas pistooli toisessa kädessään suunnistajaa olalle. "wlong wei mistel, lait wei tät wei." Kisamaasto ei kuitenkaan juuri reitinvalintoja tarjoa, sillä kartassa kaikki muu on kiellettyä, paitsi pääkatua suoraan kulkeminen.

Tai jospa sittenkin Kiina tyyliin. Isolla rahalla laitetaan pystyyn täydellinen sprinttisuunnistusparatiisi. Pieniä sokkeloisia kujia, siltoja, tunneleita. Taivaallisen rauhan aukioita ja panssarivaunuja. Yleisö seisoo jämäkästi paikoillaan ja taputtaa tasaisesti jokaiselle ohikulkijalle.

Entäs Yhdysvaltain tyyliin. "Amerikka on vapaa maa", joten kilpailija saa mennä mistä haluaa. Törmätessään katumaasturiin, kuljettaja haastaa suunnistajan oikeuteen ja kilpailija järjestäjän, koska mitenkä sitä voi tietää, missä niitä autoja kulkee.
Tai sitten vain suomalaistyyliin. Kaupunkisuunnittelun helmimaassa taajamassakin kortteliväli on satoja metrejä ja puistoissa ei olekaan mitään muuta kuin avointa lääniä. Reitinvalinnat on mallia oikea/vasen ja urputusta tulee, jos luodaan yhtäkään haastetta, jota metsäsprinteissä ei ole vastaan tullut.