Uusimmassa Juoksijassa käänneltiin veistä kestävyysjuoksututkimuksen selässä. Paljon hauskempi juttu oli Miten epäonnistua kunnolla by Charles Greenlees.
Siihen selkähaavaan keskittyvä turinointi oli Timo Vuorimaan haastattelu. Jyväskylässä jonkun verran luennoiva ja päätoimena Vierumäellä yliopettajana oleva Vuorimaa on ehkä Suomen kestävyysjuoksuvalmennusrankingin tämän hetken ykkönen. Ainakin asiantuntemuksen puolesta.
"Kun harjoittelua tutkittiin ja kokeiltiin erilaisia asioita, myös harjoitusohjelmiin yritettiin lisätä monia eri harjoitteita ja oheistoimintoja. Lopulta kokonaisuudesta tuli helposti sekavaa." "Kilpaurheilussa ratkaisee lopulta lajinomainen harjoittelu. Kaikki muu on ainoastaan tämän tukemista."
Oho. Missä ollaankaan.. Ai niin tässä: Hannes ja Paavo molemmat tulivat pitkälti Specific Tempo trainingin kautta kohtuullisen koviksi kansallisen tason juoksijoiksi. = Tavoitevauhtinen (veto)harjoittelu. Jo sata vuotta sitten osuttiin sattumalta hyvin pitkälti toimiviin harjoitusmenetelmiin. Ilman muuta tietoa kuin käytännön kokemus ja looginen päättely.
Tässä ajan kuluessa tulokset tietysti ovat parantuneet olosuhteiden, välineiden, ravinnon ja harjoittelun kokonaisuuden kannalta. Mutta keep it simple stupid. Siinä eivät Kihun ja Jyu:n soluaineenvaihduntatutkimukset paljoa lisäarvoa anna. Ja nyt se aletaan myös jossain määrin ymmärtää. Eli olisiko syytä suunnata joitain tutkimusraharesursseja esimerkiksi laadukkaaseen käytännön valmennustyöhön.
Ehkä osa tätä ja tätä, mutta puuhasteluahan tämä on oikeasti. Mm. Pubmed:stä löytyy vaikka mitä. Eli suotakoon suomalaisillekin tutkijoille nollatutkimuksen tekeminen. Nollatutkimus on turhaa. Tutkimustuloksien pitää olla sovellettavissa. Tutkimusta tehdään, että siitä opitaan käytäntöihin uusia asioita. Varsinkin Kihun tapaisessa tutkimuslaitoksessa.
Uusin Juoksija-lehti oli piristävää luettavaa ja vanhoista kaavajutuista oli päästy hieman ehkä irti. Ja se on hyvä se. Voisinkin koittaa kirjoittaa viimekeväiselle E-pillerijutulleni sinne jatko-osan. Mies, testosteroni parantaa suorituskykyäsi.
Human, there is no limits, is there?
There is no doubt that human beings will continue to perform according to the Olympic motto, citius, altius, fortius (swifter, higher, stronger). Performances in `power' events have perhaps raced ahead of others in recent decades and may be slowing as a result of more stringent anti-doping policies. The greatest improvements in performance are likely to come in the more endurance based events where the benefits of nutritional supplementation in the delaying of fatigue, and optimisation of training by strategies such as specific inspiratory muscle training, have yet to realise their full ergogenic potential.
- Alison McConnell Reader in Sport & Exercise Physiology Department of Sport Sciences, Brunel University, UK.
Bored to death? Arvasin. Mee siis tänne ja selaile tuota sivua.
However, unlike the earlier efforts of Weyand to compare man to cheetahs, Denny used a mathetmatical analysis that provided some very interesting predictions. His broad finding is that horses and dogs reached a limit in the 1970's, and the winning time at the Kentucky Derby, for example, has not improved in over 30 years.
Humans have however continued to improve, which provides the basis for the model to predict where that improvement might end up. For example:
He predicts that the 100m world record for men will one day peak at 9.48 seconds. That's perhaps 2, maybe 3 generations away (given the assumption that each generation might take 0.07 to 0.10 seconds off it - that's off course open to change). It therefore agrees with the French study, suggesting a limit by 2030, or thereabouts.
It predicts that the women's 100m world record will come to rest at 10.19 seconds. This is, in my opinion, unrealistic, and is not going to happen. Remember that the current record of 10.47 seconds, has stood for 20 years, and more importantly, no one has even come close. The closest was Marion Jones, who got to within about 0.2 seconds of it (a lifetime in sprinting), but we all know what her secret was. I feel the model fails on this event, at least.
The men's marathon record stands to improve by between 2min7s and 4min23s. The latter would give us the sub-2 hour time, but it's anyone's guess how long that would take. My feeling (and this is all it is), is that I won't see a sub-2:02 time in my lifetime. I posted the reasons why in this post, for those who are interested in a more logical approach to the question.
The women's marathon record limit exists at 2:12:42. Given that the current record stands at 2:15:25, we're looking at about 2 to 3 minutes' improvement as well. Again, how long this will take is not known, but seems reasonable.
- Ross Tucker & Jonathan Dugas
Processing oxygen
Back in the 1970s, Dr. Michael Pollack and other physiologists, collaborated to study the top US distance runners of the era, such as 1972 Olympic champion Frank Shorter and Steve Prefontaine. The data gathered from these athletes, such as muscle biopsy samples and oxygen consumption data, provided a profile of the make up of top endurance athletes but also created almost as many questions as it answered.
Foremost among them, perhaps, remains the issue of what is lumped into the term "running economy." It is sort of a catch all term used to record the fact that an athlete can run at a given speed at a given cost. Some runners can run at higher speeds seemingly because they have a greater ability to process oxygen. They have a higher VO2 max. Others, with lower VO2 readings, can run as fast or faster, presumably because they are more "efficient." But what makes them more efficient? What allows them to generate as much or more power and maintain their speed for as long or longer than other athletes? These are the mysteries that future studies may discover. These are the questions that may be answered by research into the "triggers" of athlete's physiological adaptations to the training they endure to reach the heights of athletic excellence.
- Jim Ferstle for the IAAF
Kelkka on muuten vodkadrinkki.
2 cl Vodka (Mustaherukka)(Absolut Kurant)
2 cl Passiohedelmälikööri(Passoä Passion Fruit)
10 cl Appelsiinimehu
Tähän on pakko muuten vielä mainita, että kahvakuulalla voi treenata hapenottoa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti