Luonnottoman urheilun malli

Mikä on tärkeää?

Vastata luonnottoman huippu-urheilun vaatimuksiin sinun omilla ehdoillasi. Mutta muistaa se, että mikä tässä maailmassa on enää luonnollista? Vai onko kaikki luonnollista? Onko luonnonmukaista painaa neula sormenkärkeen ja tutkia sitä veripisaraa mikroskoopilla - pyhittääkö keino tarkoituksen vai tarkoitus keinot? Mikä hitto on pyhää, ehkä ihmisten välinen sopimus?

Buhahahaa.

Winner takes it all. Ei muttia ja mutinoita.


Huippu-urheilu on vahva osa länsimaista yhteiskuntaa, varsinkin sen jätöksiä. Howard L. Nixon II:lla on kaunis Golden triangle-teoria, kuinka media-markkinat-sporttitähdet myllyttävät meitä taviksia Boltin salamatrikoilla. Toisaalta ne jätökset koskevat myös Antiikin ajan olympialaisia - meidän urheilun "ihanteemme" olivat eettisesti aivan yhtä mätiä, kuin nykypäivän ruotsalaisurheilijoiden lisäravinteet. Antiikin parhaat ohjastajat, gladiaattorit ja olympiakilpailijat tienasivat omaisuuksia ja olivat julkkiksia siinä missä Tiger Woods tai Alberto Contador. Ja eivät todellakaan otelleet rehdisti. Tai no mitä väärää on siinä mistä ei jää kiinni? Tämä ei siis liity siihen, että nuo kaksi olisivat oikeasti tehneet jotain eettisesti tai lääketieteellisesti väärää, tulivat vain mieleen. No siis daaa.."tee muille sitä, mitä haluat muiden tekevän itsellesi." Näin se olisi nähtävä. Mutta pitääkö niin nähdä? Urheilussa kilpaillaan ja jos kerran kilpaillaan niin tehdään sitä sitten koko sydämestä. Ja sehän on sitä luonnollisinta luonnollista, jos kerran koko kehosta tuntuu, että näin se on tehtävä ja nähtävä.

Kilpaileminen ei muuten ole tasa-arvoista lähtökohtaisesti eikä tuloksellisesti. Ehkä itse kilpailun osalta siis?

Buhahaa!



Miettikää tuota vauhtia, huhhhhuuuuuuuuh! Ja taktiikkaa. Ja jäniksiä. Ja loppukiriä. Ja vaikka cheerleadereita.

Tämä on ehdottoman tärkeää tajuta:


Keep on trying! Se on tärkeää. Tee SE!

Mikä muu?

Huomenna menen sijaistamaan (taas) yläasteelle. Pitää opettaa kylmän sodan USA-NL -asetelma ja siihen sitten tärkeimmät konkreettiset kriisitilanteet.

Ajattelin aloittaa riisistä. Varsinkin jasmiiniriisi on hyvää currykanakastikkeella.

Päälinjana tulee olemaan se, että menen yleisestä spesifiin. Ensin päälinjat - demokratia vs kommunismi, markkinatalous vs suunnitelmatalous. Teemoina ainakin propagandakoneistoa (kommunistivainot yms.), vakoilua, talousaktiviteetti (varsinkin Marshall-apu on tärkeää tärkeää) ja lopuksi sitten vähemmän intervalleja; enemmän politiikkaa. Siihen sitten kauhun tasapaino, Trumanin oppi, Korean sota, Kuuban kriisi, dominoteoria (johdannaisena Aasian tapahtumat), avaruuskilpailu, Unkarin kansannousu, Breznevin doktriini (josta johdannaisena heti kättelyssä Tsekkoslovakian miehitys). Ja soppaan tietysti Berliinin muuria ja muuta mukavaa. Jos sopiva väli tulee niin Olympialaisia ajattelin käyttää yhtenä propaganda-areenana, kun niistä jotain bläkkiäkin selvempää saattaa takataskusta löytyä.

Ei nuo niitä junnuja kiinnosta, mutta ei sole mikhään, sanois Tankha. Se on kova.

Ylläoleva kootusti: "Jos annamme vähänkään nuorisolle mielikuvaa, että vain rataa juoksemalla ja table-O:ta pelaamalla huipulle pääsee niin tuhon tiellä ollaan."

Tuo on aivan hirveän kapeakatseinen kärjistys, pahoitteluni tästä kirjoittajalle. Viikonloppuna testattiin maastojuoksukykyä, ratajuoksua esteillä ja leimauksella sekä lihaskuntoa erilaisin tempuin. Missä tuossa annettiin kuva siitä, että vain yksi juoksemisen osa-alue olisi oleellista.

Ja vielä oleellisempaa on se seikka, että ratajuoksutesti juostiin epämääräisen mittaisella radalla. Tämä korostaa sitä, että oleellista ei ole se, että juostaan radalla vaan se, että ylipäätään juostaan kovaa ja hieman lajinomaisesti. Ja kovaa juoksevilla on edes mahdollisuus menestyä joskus. Miusta tämä testilinja on piristävän hyvä!

Eihän oleellista ole missään määrin toistaa tuota testiä kotona viikoittain. Onhan kaikilla alueilla omat maastoratansa, jota voi käydä juoksemassa vaikka joka aamu ja joka alueella on myös urheilukentät ja tiet, joilla voi jotain standarditestejä suorittaa. Testilinja tehtiin jo syksyllä. Tämä oli vain Vierumäen talenttilisä. Suunnistus ei ole standardilaji. Ukot ja akat laitetaan järjestykseen epämääräisellä radalla, joka toki on kaikille sama, mutta aina erilainen! That´s the spirit of orienteering.

Asioilla on puolensa, mutta kun niitä katsotaan yksien aurinkolasien läpi, niin kaikki näyttää punaiselta. Oikein ottaa päähän historian luennoilla vierailevat yhteiskuntapolitiikan poliittisen opiskelijat. Esimerkiksi eräät Kokoomusnuorien aktiivit. Ei kaikki ole mustavalkoista huttua siten ja niin miten siellä jäsenlehtipamfletissa julistetaan.

Jep, menen katsomaan peiliin.

Olen pahoillani. Mutta liitetään tähän nyt sitten edes joku tekstiviesti loppuun.
There's no such thing as free lunch mutta kun kerran tarjotaan niin kyllä opiskelijalle kelpaa.. Voipi mennä pitemmän kaavan mukaan.