Ma 6+5+4'/3' yht 22 km, asvalttia, vedot hullun kolmion hiekalla. Piti vetää vielä +3´ mutta ei vain pystyny. Oksettavaa. Ja sattukin vielä.
Ti 4*4'/3' yht 16 km, asvalttia. Piti vetää päälle 5*15" mutta en pystynyt kuin kahteen, kun sattui sen verta pelottavasti.
Ke ap 4*4'/3' yht 14 km, asvalttia (toinen veto metsässä). Heh, ei sattunut, tää meni putkeen.
ip 5*5-4´/4' yht 17 km, asvalttia. Alkuverryttelyä tehdessä oli jännä fiilis. Oikeastaan pelotti! Se onkin hieno tunne se pelko. Lähinnä se, että reenin tavoitteeks asetin juosta jalat alta. Vai olisikohan se ollut ahdistusta. Mistä näistä tunteista tietää. Tai sitten olin vain kovasti yllättynyt siitä, että olin tiestöllä juosten, sillä pyöräilemäänhän tarkoitus oli lähteä. Korvissa soi Attentaatti, kovaa ja korkealta.
Kyllä se mörkö sieltä sitten lähti kuleksimaan, kun laitoin niken kumipohjan käryämään samoin kuin ohi ajanut amisauto yritti renkaitaan laittaa. Ja lopulta parin vedon jälkeen fiilis alkoi olla parempi kuin IkInÄ. Vähän kuin PMMP:n kesäkaverit biisissä.
Harjoituksessa havaitsin, että väsyessä juoksufrekvenssi meinaa tippua sillä ilmeisesti hermosto väsyy tällaisissa pitkähköissä vetoharjoituksissa. Tai no väsyneenä tehtävissä vetoharjoituksissa. Aloin käskyttämään jalkoja sitten karjahtelemalla. Se on muuten aaveelta opittua se. Ei noi kyllä oikeesti mitään pitkiä harjoituksia ole. Silti viimeisen vedon jälkeen joutu nojaamaan polviin, kun syletti. Oppiipahan sylkemään!
Viikonloppuna lähden laivalle. Ensimmäistä kertaa noin kymmeneen vuoteen siten, että reissu ei liity suunnistukseen. Eikun joo olinhan mie tietysti abiristeilyllä, mutta se oli sitten häijynlainen reissu se. Onneksi kuvia ei ole ihan tässä näpeillä. Ja mikä parasta, miulle maksetaan laivalle lähtemisestä! Menkää vaan Paimion parantolaan suunnistamaan.
They see me training
They hatin
They hatin
Nää on niiiiiiiin äijiii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti