Majoituimme Neuvostoliitossa, yllättävää oli se, että sekin löytyi Rauman lähistöltä. Tai no olihan siellä Lappikin ja onhan Venäjänkin puolella Lappia. Siitä sainkin sitten heti hyvän bisnesidean. Ostan Rantakylästä kerrostalon ja seuraavaksi lyön läpi kaupunginvaltuustoon ajatuksen jostain massiivisesta rakennusprojektista (ydinvoimala tai mieluummin joku vastaava, vaikka sisäsuunnistushalli. Ideaparkki on ideatasolla jo hylätty, kun Sukari lähti Ruotsin markkinoille), jonka työntekijät sitten majoittuvat kerrostalossani. Tietysti kohtuullisen suurta korvausta vastaan. Kohta olen rikas.
Lauantain keväisen lyhyt nortonkimatka oli tällä kertaa 12 kilometrin mittainen. Tällaisille piirikunnallisen tason turoille se on ihan sopiva, kun ei tarvitse miettiä mitään juomista kisan aikana tai energiageelien lipomista hengen pitimiksi. Siksi annoinkin Hannulle sattumalta kisapaikalla mukanani olleen geelin, jotta jaksaisi laputella koko sen 17 kilometrin EM-katsastusrastirallin. Ja jaksoihan se.
Rata oli hyvä, kartasta ei nähnyt vauhdissa juuri mitään (no ei mistään 15000sta näe niitä pikkudetaileja) ja maastokin oli juuri sellaista työntöbaanaa, että keuhkot ainakin puhdistuivat. Muut varmaan joivat, sillä olin yllättäen nopein juuri sillä rastivälillä, millä olisi voinut ottaa kuppia. En ottanut, itsellänihän ei ole tapana ottaa kuppia.
Oli siellä sitten se viestikin. Jännittävää siinä oli se, että KR:n ykkösjoukkueeseen tupsahtaa kaveri joka on siinä juuri ja juuri KR:n kolmosjoukkuetasolla Jukolassa. Mutta tuntemattomia ovat valitsijoiden mielet. Juoksenhan ankkuripätkän Tiomilassakin. Se on muuten sen seitsemäntoista kilometriä. Viimeksi juoksin niin pitkään joskus.....ei kun en olekaan juossut ikinä. Saati suunnistanut. Eihän APkaan ole koskaan pitänyt edes karttaa käsissään. Vahva loppu siis KR:n kakkostiimillä.
Niin se viesti.
Miika tuli aloituksen H35A-sarjan suvereenin varmuudella siinä kolmossijalla ja Jere sitten kokeili pysyykös muut perässä. Pysyyhän ne, mutta ei näköetäisyydellä. Siinä odotellessa kuuluttaja jo kertailikin mitä tuleman pitää. Kalevan Rastin Rantalalla on kova homma Lynxin Ryapolovin kanssa. No shit!? Eipä sillä, onhan näissä paikoissa oltu ennenkii. Eikun ei ollakaan! Fiilis oli silti varsin luottavainen, että ei siellä metsämarkkinoilla nyt mitään jättitappioita voi tulla, lama meni jo.
Ässä tuli tarjoilemaan itselleni kartan minuutin keulalla käskien nauttimaan. No nautin.
Kolmosen jyrkkään mäkeen siirtyessä näin silmäkulmasta Ryapolovin säksättävän takana pellolla noin 30 sekunnin etäisyydellä ja seuraava havainto kaverista tuli vasta seiskarastilla, sillä napsimme eri hajontaa koko alkumatkan. Väliaikarastille eli kympille tultiin samoihin aikoihin sitten hieman eri suunnista ja otin tarkkailupaikan seuraavia pikkuvälejä varten.
12-13 oli pitkä suonkiertoväli ja molemmat otettiin oikeanpuoleinen kierto. Omaan päätökseeni vaikutti edellä juossut kaveri pientä suuremmin määrin. Jossain puskissa kadotin näköyhteyden ja luonnollisesti sitten ajauduin vähän oikealle, josta keräilin itseni rastille. Saatoin kiroilla pari kertaa. Heti seuraavalla välillä Samu kleeraili mukaan messiin ja totesin itselleni, että kyllähän mie nyt tässä pysyn lopun pari kilsaa. Kartta taskuun ja fyfyfyy kuten Simo-Pekka asian ilmaisisi. Ei vaineskaan, suunnistin kyllä varulta itsekin pikkuriikkisen, kun onhan noita hajontoja olemassa tällaisessa viestisuunnistusmaailmassa.
Toiseksi viimeiseltä lähdin hieman väärään suuntaan, enkä ymmärrä vieläkään miksi en vain katsonut mihin Samu juoksee, sillä tuo maksoi parikymmentä sekuntia ylimääräistä. Olin kyllä myös hapoilla. Topin horisonttiin katoava selkä vei viimeiselle. Suoritus oli kait ihan hyvä tällaiselle turistitason kaverille.
Jan hoiti sitten loput ja ronssin kylkeen murjaisun. Ja ei saatu edes mitään puutarhatyökäluja, joita näin kevään korvalla niin kipeästi kaipailtiin
Paluumatka oli oma matkansa, jopa niin hieno, että otimme Joensuuta lähestyessä pikku 30km lisurin Polvijärven suunnalle laskenutta aurinkoa ihailemaan. Laitettakoon kuvat kertomaan tuhannet sanat heti huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti