ResTT:n uutisia
Pohjois-Karjalan reserviläiset saavuttivat historiallisen kaksoisvoiton sotilaiden SM-suunnistuksissa. Kahden partion voimin liikkeellä olleet ikiaikaisia karjalaisia perinteitä kunnioittaneet suunnistajat yllättivät sotilassuunnistuskansan (ja itsensä) heiluttamalla tahtipuikkoa jo yösuunnistuksen ensimmäiseltä y-rastilta lähtien.
- Lähdimme kilpailuun kohtuullisen nöyränä, sillä lähtökuljetusta odotellessa keskustelu kävi näillä sektoreilla: "Pohjois-Karjalalla on yksi mitaliehdokasjoukkue ja se meni jo edellisellä kyydillä", kommentoi ykkösjoukkueen johtaja vänrikki Airila ruokolahtelaisen pitserian terassilta.
Odotuspaikalla lisäksi keskustelua aiheutti joukkueen varakompassi ja -lamputtomuus. "Huoltajamme loi meihin uskoa toistamalla pariinkin otteeseen, että tässä maastossa ei pari yhden toimivan lampun turvin juuri etene", Airila jatkoi.
Kilpailua ennen edellisvuoden voittajajoukkueen, Keski-Suomen reserviläispiirin alikersantti Häkkinen totesi, että tänä vuonna on tulossa murskavoitto. Ja tottahan Häkkinen puhui heitettyään harjoituksissa kaikki kranaatit maalialueen lähistölle ja ammuttuaan kaikki kohdistuslaukaukset tauluun. Niin meni kuin muillakin. Paras partiojoukkue voittaisi.
"Tänään vedetään varman päälle, käyttäkää kompassia ja unohtakaa normaali suunnistus"
Yöosuudella poikkeuksellisen hyvän jaon tehnyt Utransuon hetteiköstä voimansa ammentanut voittajajoukkue tuli noin kolmen minuutin haarukassa kokoontumisrastille. Neljän minuutin mittaisen koukun ottanut partionpuolikas ltn. Kiiskinen - kers. Rantala olivat pahoillaan aiheuttamastaan ajanhukasta, sillä vänr. Airila - kers. Varis joutuivat viettämään kokoontumispaikalla kolme minuuttia ruotsalaispartion seurassa. Ripeästi taittunut yöosuus toi kuitenkin vajaan yhden ohi menneen käsikranaatin mittaisen eron 1.50 minuuttia toisena olleeseen Suur-Savon reserviläispiiriin.
- Tästä on hyvin turvallista jatkaa päiväosuuteen, oikeastaan kisa on jo ratkennut. Mietimme, että varaisimme jo upseerikerhon tilat voitonjuhliin, mutta kun täällä piilotukikohdassa ei saa olla mukana mitään yhteydenpitovälineitä, totesi lämmintä mustikkakeittoa nieleskellyt Kersantti Varis, ainoa partion jäsen, joka ei kiroillut kisan jälkeen Variksen reilun kovaa yökulkua tiestöllä.
Suunnistus ratkaisi voittajan
Päiväosuuden haastavaan jakoon Pohjois-Karjalan reserviläispiiri käytti mullistavaa taktiikkaa tekemällä jaon jo mallikartalla lähtöteltassa. Tämän jälkeen toiminta oli varsin tehokasta, sillä päivän suunnistuksessa voittajajoukkue oli reilun 10 minuutin verran nopeampi seuraavaa, joka tarkoitti muutaman ohilaukauksen mahdollisuutta partioammunnassa.
GPS-seuranta, päiväosuus
- Oli erittäin hyvä fiilis lähteä pikataipaleelle, kun tiesimme tehneemme selvän pohja-ajan kokoontumiseen tulleista joukkueista, kommentoi kersantti Rantala Harjun oppimiskeskuksen saunan lauteilta.
Päiväosuuden aikana rastinottorataa juossut Rantala oli pelastanut yhden metsässä hoiperrelleen Ruotsin partion jäsenen uhkaavalta nestehukalta antamalla huikan juotavaa nääntyneelle hahmolle.
- Kansainvälistä veljeyttä päätin osoittaa edes hiukkasen, niin että pysähdyin juottamaan ruotsalaista vajaan puolen minuutin verran. Ajattelin juuri 27 sekunnin verran pysähdysvaraa olevan. Osoittihan se ruotsalaista sisua, että kaveri etsi rasteja 3,5h verran, Rantala jatkoi.
Ammunnan ja käsikranaatinheiton sujuttua kohtuullisesti tuulettivat Pohjois-Karjalan Prikaatin varustamat suunnistajat voittoaan jo maalisuoralla ilman sen tarkempaa tietoa tilanteesta. Hetkeä myöhemmin oli selvää, että kaksoisvoitto oli todennäköinen kakkosjoukkueen erittäin hyvän ammuntasuorituksen ansiosta. Kolmanneksi kipusivat Kymen reserviläispiirin taiturit tasaisella suorituksellaan.
Kuva Hannu Ojala / raja.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti