Räntää puskee taivaalta.
Hiihtokoulussa kuluneella viikolla kävin läpi itse itseäni opettaen mm. wassbergia. Ei oikein vielä lähde sillei rennosti. Kuokka alkaa sujumaan, mutta onhan se toisaalta sama liike jota erään ja toisenkin kerran on kuivaharjoiteltu. Tässä viimeisen viikon aikana, kun hiihtokilometrejä kertyi noin satasen verran olen miettinyt, että ei se hiihto (vapaa) lopulta hassumpi harjoitusmuoto olekaan, ainakaan vammaiselle urheilijalle.
Luistelun potkuliike on sen verran elastisempi kuin juoksuaskel (paine jakaantuuu enemmän kait..), että kantapää on ainakin ollut suht hiljaa. Lisäksi suksilla oli paljon pienempi riski tippua Pielisjoen jään läpi, kun paino jakautuu laajemmalle alalla kuin kengillä. Vähän jännitti, mutta ylitys on nyt korkattu. Ei sillä, että eilen esimerkiksi se jäässä kylpeminen olisi paljoa haitannut, kun kylmä kylpy muutenkin oli jo päällä. Tekisi mieli ihan vähän kommentoida.
Tämä kappale on poistettu.
No niin, tiistaina suunta portugalilaisiin Tyynenmeren rantamaastoihin. Jos vaikka juosta pystyis. En ole toisaalta ainoa vähän heikoilla meiningeillä reissuun lähtevä, että eiköhän leiristä tule lopulta varsin hyvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti