Hyvästit jokamiehenoikeudelle

Se siitä suunnistamisesta sitten niin. Ainakin tällaisena halpana lajina.

En haluaisi sotkeentua politiikkaan millään muotoa, mutta nyt on pakko avautua. Ei siitä mäkkärillä käyvästä merinorsusta (tänään veti juustohampurilaisaterian aamupäivällä) vaan rouva papukaijasta.

Eilisen surullisen tapahtuman johdosta on mahdollista, että metsämaa tulee kiinteistöveron piiriin. Tämä tarkoittaa katastrofia suunnistukselle ja muulle luontoliikunnalle, koska perustavanlaatuinen jokamiehenoikeus pohjautuu pitkälti siihen, että valtio ei verota metsänomistajia metsän omistamisesta ja siten valtion asukkaat saavat liikkua vapaasti metsissä. Tämä on vastavuoroinen käytäntö. Ehkä hieman kärjistetysti, mutta näin se käytännössä menee.

No mitäs nyt?

Suomen toiseksi suurin puolue SDP ajaa voimakkaasti metsämaan verottamista kiinteistöveron kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että metsä luetaan samanlaiseksi kiinteistöksi kuin vaikka autotalli. No kuinka moni antaa satunnaisten ohikulkijoiden käyskennellä pihallaan tai autotallissaan. Ei kukaan, kyseessä on kotirauhan häirintä. No entäs sitten vaikka työpaikalla, toimistossa tai missään muussa vastaavassa kiinteistössä? Teollisuushallissa? EI KUKAAN. Ihmisillä ei ole kulkuoikeutta toisten ihmisten tai yritysten kiinteistöihin ilman asiaa tai pääsymaksua (esim. museot, huvipuistot jne..). Miten sitten metsämaan kanssa? Jos ne luetaan kiinteistöiksi, pahin vaihtoehto on, että yksityiset metsät siirtyvät pois jokamiehenoikeuden piiristä. Jatkossa suunnistettaisiin sitten varmaan lähinnä valtion metsissä. Tai no tietysti myös yksityisissä metsissä, jos suunnistusseuralla on hyvät välit metsänomistajiin ja maksavat kunnollisia kiinteistön käyttökorvauksia.

Ei sillä, olisihan se hienoa, jos metsänomistajat saisivat hieman korvausta siitä upeasta eleestä, että sallivat suunnistustapahtumat maillaan.

Mutta silti. Jokainen demareita äänestänyt suunnistaja. Häpeä!

Tuokin häpeää sinua.

Ja ps.

"Once it was thought that running a lot of mileage at a slow pace, ending up with the so called capillarization’ , was an essen­tial passage towards developing quality workouts. Instead, today we believe that running at very slow paces, those slower that the marathon race pace, do not actually mean training to improve aerobic resistance. It is only a general ‘base’ from which one can start to develop workouts for SPECIFIC RESISTANCE or AEROBIC POWER ENDURANCE, muscles and joints to work together for long which have proved to be the real key to middle distance running in the last few years." -r.c.