Toinen teksti liittyi kannabinoideihin. Ainakin näin ymmärsin. Pointtina tutkimuksessa oli se, että liikunnassa toisinaan saavutettava "high" -tuntemus tuo niin hyvän fiiliksen henkisesti ja fyysisesti, että ropasta löytyvät kivut poistuvat ja pysyvät poissa pitkänkin aikaa. Menneellä viikolla harjoitustouhuissa usein tulikin mieleen, että tapahtuiko kantapäälle joku ihmeparantuminen, kun kivut poistuivat harjoituksen aikana. NO EI. Mutta onhan se mukavampaa, kun kipua ei tunnu, eli ei muuta kuin reeniä poro reeniä. Oikeestaan jatkossa lääkärien pitäisi määrätä ihmisille särkylääkkeiden tilalta liikuntaa ja vaikka sitten jotain placebo-pillereitä, niin ei tule vatsahaavaa. Paitsi näillä kahvimäärillä se löytyy jo ihan omasta takaa, juuri sen henkilökohtaisen joulukilon vierestä, joka on jo kulutettu pois abtronicin, strip-aerobicin, bodypumpin ja xyclingin joukkotunnelmissa.
No valehtelin kyllä, että vain nuo kaksi juttua olisin lukenut. Luin mie kolme eri tutkimusraporttia Ruotsin huippusuunnistajien kuolemistapauksista 1977-1992 ja niiden aiheuttamista laajoista suunnistajien testaamisista. Ilmeni, että vasta vuonna 2001 tajuttiin lopulta mikä niitä élitlöpareita kaatoi. Tottelisitko muuten sinä, jos Suomen Suunnistusliitto käskisi sinua juuri nyt lopettamaan tehokkaan harjoittelun kuudeksi kuukaudeksi?
Ihan hyvin, onhan meidän sukupolvella pleikkarit ja muu hyödyllinen oheistoiminta kuten blogikierrokset.
Ei muuten kovin kovasti kannata itkeä tuota ulkoilman kohtuullista viileyttä. Tuolla on kylmempi tänään ja huomennakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti