Nortti sauhuaa

1. NORT:n ensimmäisen osakilpailun palkinnot jaettiin sprintin nopeimmille. Vaikka käsittääkseni prologin aika+sprintin bonussekunnit muodostavat NORT:n virallisen tulosluettelon ensimmäisen osakilpailun jälkeen. Okei okei, finaali oli finaali, mutta eikö 15 minuutin suorituksesta riittäisi nopeimmille 500 euron bonukset (kuten viimeisessä osakilpailussa) ja päälle bonussekunnit. Lähinnä siksi, että tuo tämän päivän kokonaissuoriutuminen oli paljon ratkaisevampaa kokonaiskilpailun kannalta, kuin sprintissä menestyminen.

2. Kansainvälisen Suunnistusliiton kilpailumuotona ei ole keskimatkaa sprinttikartalla. Silti sellainen juostiin osana maailmancupin osakilpailua. Kilpailijoilta kyllä tuli positiivista kommenttia, mutta silti...mitä ihmettä? Maailmancupissa voidaan ilmeisesti kokeilla mitä tahansa.

Ensi vuonna sitten sprintti 1:25 000 peruskartalla ja päälle erikoispitkä 1:5000 kartalla? Ja missä on micro-O?

3. Sprintti. Mikä ihme noista sveitsin miehistä tekee tuollaisia? Ja miten Ruotsin naiset olivat noin kovia ilman Janssonia? Joku täällä haisee.

Ja se on erityisesti Suomen sprinttisuunnistusosaamisen taso.

-----

Pitää heti kättelyssä tehdä korjaus tähän. Sprinttisuunnistusosaamsen taso taitaa olla ihan "ok." Mutta sprinttijuoksemisen osaaminen ei taida olla, kun katsoo gps-laitteiden keräämiä vauhtitilastoja. Suomalaiset jäävät pitkillä väleillä (joilla saadaan parhaat arviot juoksuvauhdeista ilman suunnistuksen hidastamista) selkeästi kärkeen. Tämä ero näyttää olevan 10-20 sekunnin luokkaa kilometrillä:



Tätä taulukkoa tulee lukea niin, että aika kertoo faktisen totuuden siitä paljon jäi kärkeen. Yllätys.
Mutta siihen voi sisältyä virheellinen reitinvalinta tai muu virhe. Sen saa poistettua katsomalla ensinnäkin keskimääräistä juoksuvauhtia juostulla reitillä. Esim Lundanes teki hirveän samaistusvirheen ja juoksi noin 150 metriä ylimääräistä. Vauhdista homma ei ollut kiinni, sillä Lundanesin juoksunopeus 4.31 min/km on kovimpia tällä välillä. Lundanesin maksiminopeus ei ole paras (juoksee ehkä tasaisemmalla vauhdilla), mutta hänen hitain nopeutensa on kovempi kuin kellään muulla - Lundanes juoksee tasaisen kovaa hidastamatta liikoja, mutta näköjään se kostautuu joskus. Suomalaiset valitsivat osin huonoja reittejä, mutta mikä on vielä huolestuttavampaa, kaikkien suomalaisten hetkellinen huippunopeus välillä oli yli 3.20min/km (Haldin 3.20, Ikonen 3.22), kun Sveitsin porukka Kyburz, Hertner, Müller, Merz ja M. Hubmann paukuttivat välille 3.08-3.15 ja Daniel Hubmann tasan 3.20. Sveitsiläisillä (ja muutamalla muulla) on alamäkeä siellä, missä suomalaisilla on lähinnä tasaista ja ylämäkeä, sillä maksimivauhdin ~10-20sek erot löytyvät samoilta käytetyiltä reiteiltä. Tuosta yltä voi tarkistaa asian.

Ikonenhan tämän jo totesi kandityössään (vai olikohan se joku muu..), josta kirjoitti mm. Suunnistajassa, mutta asialle ei ainakaan vielä ole tapahtunut mitään. Suomalaiset eivät vain pääse aivan yhtä koviin nopeuksiin kuin kärki. Ja koska kärjessä virheiden määrä on sama tai pienempi, häviävät suomalaiset sprintissä. Ero tietysti on pieni, mutta on myös selvää, että jostain ne erot huipullakin syntyvät. Huipputasolla erot eivät voi myöskään olla isoja, onhan kyseessä ammattimaisesti asiaan suhtautuvat urheilijat. Mutta monesta pienestä erosta syntyy tilanne, jossa paras suomalainen mies on lopputuloksissa joukossa ynnä muut. Asioita pitää tehdä paremmin.

Tällä välillä ilmiö oli sama. Föhr, Haldin 3.08-3.10 huippunopeuksilla. Samalla reitillä (ainakin matkat suunnilleen samat, pitäisi tietysti tarkistaa seurannasta, mutta viinilasi on tyhjä..) kärjestä mm. Merz 2.57 min/km, Müller 3.02, Hertner 2.53. En väitä, että tämä olisi ainut syy siihen, että sveitsiläiset ovat kärjessä ja suomalaiset muualla. Mutta yksi selkeä syy se on - sveitsiläiset pääsevät kovalla alustalla kovempiin hetkellisiin nopeuksiin kesken suunnistuskilpailun.